Sulanapitojärjestelmät

Sulanapitojärjestelmää voidaan pitää kiinteistön ennaltaehkäisevänä kunnossapitona. Järjestelmä takaa viemäreiden ja vesijohtojen sulanapidon ja saattolämmityksen, joilla turvataan talotekniikan toimiminen myös talven vaativissa olosuhteissa.

Aineellisten vaurioiden torjumisen lisäksi toinen merkittävä syy investoida kiinteistön sulanapitojärjestelmän hankintaan on varmistaa ihmisten turvallinen ja esteetön liikkuminen myös liukkaiden kelien aikaan.

Sulanapitokaapeleiden yleisimpiä asennuskohteita ovat julkiset kulkureitit, portaikot ja yleisesti alueet, joiden huoltaminen on vaikeaa. Yksityisissä rakennuksissa järjestelmällä halutaan usein lisätä käyttömukavuutta ja turvallisuutta. Lämmityskaapelit voidaan asentaa esimerkiksi kulkureittien pinnoituksen, porrasrakenteiden, autotalliin vievän ajoluiskan tai pysäköintialueen asfaltin alle.

Järjestelmän kustannukset muodostuvat useista eri tekijöistä. Hintaan vaikuttaa esimerkiksi se, käytetäänkö järjestelmää putkien ja rännien vai maa-alueiden sulanapitoon. Lisäksi rakenteet, joihin sulanapitokaapelit asennetaan, vaikuttavat kustannuksiin. Maahan tulevan lämpökaapelimaton asennukseen sisältyvät myös maa-alueen kaivutöiden ja päällystämisen kustannukset.

Sähköisen sulanapidon asentaminen on helpointa ja edullisinta toteuttaa jo rakennusvaiheessa, mutta järjestelmän asentaminen onnistuu myös yhtä hyvin vanhoihin kohteisiin. Tällöin suurin haaste on yleensä lämpökaapeleiden piilottaminen pois näkyviltä.

Esteetöntä liikkumista myös talvella
 

ESM-Sähkö oy toteutti sähköisen sulanapitojärjestelmän Turun Ilpoisissa sijaitsevaan uudiskohteeseen. Muutama vuosi sitten valmistuneen omakotitalon asukkaat halusivat sulanapidon avulla lisätä piha-alueen käyttömukavuutta ja turvallisuutta talviaikaan. Edellisestä asunnosta asukkailla oli ikäviä kokemuksia ulko-ovelta autolle johtavalta piha-alueelta, joka usein oli vaarallisen liukas talviaikaan.

Omakotitalo sijaitsee rinnetontilla, joten yläpihalta alapihalle kulkeva reitti on hyvä pitää sulana talviaikaan turvallisuussyistäkin. Järjestelmän lämpökaapelimatot kulkevat tontin ylätasanteella sijaitsevan pääoven luota rinnettä alas ensin postilaatikolle ja siitä edelleen alatasanteella sijaitsevalle autokatokselle. Pääoven edusta ja portaikko ovat myös osana sulanapitoaluetta, jolloin koko matkan voi kulkea turvallisesti.

Sulanapitoalueeseen kuuluu neljä osaa: pääoven edusta ja portaikko, reitti pääovelta postilaatikolle, reitti postilaatikolta alapihalle sekä autokatoksen alue. Kaikki neljä osaa ovat erikseen kytkettävissä päälle, jolloin ei tarvitse turhaan sulanapitää koko aluetta, jos sille ei ole tarvetta. Maassa olevien lämpökaapelimattojen lisäksi lämpökaapelia on asennettu myös autokatoksen vedenpoistokaivoon.

– Pitkulainen pintavesikaivo kerää sulamisveden myötä itseensä jäämuodostelmaa ja tukkii vedenpoistoputken, jos sitä ei pidetä lämpökaapelilla auki. Sulanapitokaapeli asennetaan vedenpoistokaivon pohjalle sekä vedenpoistoputkeen. Tällä varmistetaan pintavesiviemärin moitteeton toiminta myös talviaikaan, ESM-Sähkön sähkösuunnittelija Sami Sinervo kertoo.

Kaapelimattojen asennus on helppoa

Lämpökaapeleiden alle asennetaan eristelevyt, joilla varmistetaan etteivät kaapelit turhaan lämmitä koko maa-aluetta.

Kun sulanapitoreittien kaivutyöt on tehty, reitille asetetaan ensin eristelevyt, jotka takaavat etteivät kaapelit turhaan lämmitä koko maa-aluetta. Sinervon mukaan asennusvaiheessa on erittäin tärkeää noudattaa valmistajan ohjeistusta eristämisen suhteen, jolloin sulanapitomattojen hyötysuhde pysyy korkeampana.

– Kaapelit lämmittävät 10–15-senttisen hiekkakerroksen, mikä riittää hyvin jään sulattamiseen, Sinervo kertoo.

Lämpökaapeleiden eristysvastukset pitää mitata ennen asennusta, asennuksen jälkeen sekä vielä kolmannen kerran lopuksi, kun järjestelmä on kokonaisuudessaan valmis.

– Mikäli kaapelit ovatkin viallisia ja mittauksia ei ole tehty ja kirjattu ylös, kaapeleiden tehdastakuut eivät ole enää voimassa, ESM-Sähkön sähkötöiden johtaja Lauri Kiviruusu muistuttaa.

Kaapeleiden eristysvastukset tulee mitata useaan kertaan ja kirjata lukemat ylös. Itse lämpökaapelimattojen asennus on melko yksinkertaista, varsinkin jos sulanapitoalueen kaivutyöt on hoidettu hyvin. Lämpökaapelimatot vain avataan ja levitetään halutulle sulanapitoalueelle. Kaapeleiden sijoittelussa tulee kuitenkin olla tarkkana.

– Lämpökaapelimaton levityksessä tulee varmistaa, että kaapeleiden väliin jää noin kymmenen senttimetriä. Jos kaapelit osuvat toisiinsa, lämpötila voi nousta niissä liian suureksi ja ne voivat palaa poikki, Kiviruusu varoittaa.

Lämpökaapelit ovat sen verran vahvoja, että suoraan niiden päälle asfaltointi on myös mahdollista. Kaapelit ovat myös pitkäikäisiä ja monet valmistajat antavat niille parinkymmenen vuoden takuun. Asennuksen jälkeen sulanapitojärjestelmän ylläpito ei edellytä juuri minkäänlaisia huoltotoimenpiteitä. Jos kaapeleissa havaitaan vika, se voidaan paikallistaa tietylle alueelle. Tällöin koko lämpökaapelimattoa ei tarvitse vaihtaa, vaan vain paikannettu alue.

– Suurin vian aiheuttaja on asennusvaiheessa kaapelin lähelle jäänyt teräväkulmainen kivi, joka painavien laattojen tai asfaltin alla voi painaa kaapelin rikki, Kiviruusu kertoo.

Kaapeleiden väliin on jätettävä riittävästi tilaa, etteivät ne kuumene liikaa ja pala poikki. Sulanapitojärjestelmän ohjaus on helppo liittää osaksi taloautomaatiota, mikäli sellainen on kohteessa jo valmiina. Ilpoisten omakotitalokohteessa sulanapitoon on käytetty Devireg 850 -ohjausjärjestelmää, johon on kytketty ulko-alueelle asennetut maa-anturit. Anturit mittaavat sulanapidettävän ulko-alueen pintalämpötilaa, ilmankosteutta sekä mahdollista jään muodostumista ja ohjaavat lämpökaapelit päälle vain tarpeen vaatiessa.

Kristiina Kolu, teksti
Juha Loikkanen, kuvat