Sähkölämmittäjiä rangaistaan liikaa

(Sähkölämmitysfoorumin tiedote)

Valtion ja rakentamismääräyksistä päättävän ympäristöministeriön energiapoliittisissa linjauksissa sähkölämmitys on nostettu viime aikoina lähestulkoon ympäristörikokseksi. Samalla sähkölämmittäjille kaavaillaan jatkuvasti suurempia lisämaksuja. Esimeriksi sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuinen kiinteistövero uhkaa nousta satoja euroja muilla tavoin lämmitettäviä kiinteistöjä suuremmaksi, mikäli rakennuksen lämmitystapa nostetaan suunnitelmien mukaisesti yhdeksi veron määräytymisperusteeksi.

- Valtiovallan ajatuksena tuntuu olevan nostaa sähkölämmityksen välilliset maksut niin korkealle tasolle, että tämä pakottaa sähkölämmittäjät kotiensa remontointiin. Valitettavasti samalla unohdetaan kaikki tosielämän realiteetit, Sähkölämmitysfoorumi ry:n Arto Saastamoinen sanoo.

Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 1 102 000 asuinkäytössä olevaa pientaloa, missä asui yhteensä 2 686 000 henkeä, eli yli puolet suomalaisista. Omakotitaloista reilusti yli puolet on rakennettu yli 30 vuotta sitten. Vuonna 2010 kaikista Suomen rakennuksista 38,3 prosenttia (n. 560 000) lämpeni pääasiassa sähköllä. Rakennuksen pääasiallisen lämmitystavan muuttaminen on yleensä 20 000 - 100 000 euron investointi, eikä läheskään kaikilla voi olettaa olevan varaa tähän.

Esimerkiksi vanhan ilmanvaihtokoneen korvaaminen lämmön talteenotolla ja laitteistoon kiinteästi integroidulla ilmalämpöpumpulla on tehokas tapa parantaa vanhan sähkölämmitteisen omakotitalon energiatehokkuutta. Vaikka investointi maksaisi hintansa vuosien saatossa takaisin, ei mahdollisuudesta ole iloa, jos pankkitililtä ei satu löytymään remonttiin vaadittavaa 15 000 euroa.

- Suurella todennäköisyydellä kaukolämpöverkon alueella asuvien päättäjien on helppo ehdottaa korotuksia niihin maksuihin, mitkä eivät todennäköisesti kosketa heitä itseään. Tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi toivoisimme kuitenkin, että päätöksiä tehtäessä huomioitaisiin myös ne lähes 2 miljoona suomalaista, ketkä lisälaskujen maksajiksi todellisuudessa joutuvat, Saastamoinen sanoo.

Myös sähkölaskuihin sisältyvät, jatkuvasti korotettavat sähkönsiirtomaksut rankaisevat sähköä tasaisesti kuluttavia sähkölämmittäjiä. Vähemmän sähköä käyttäviin kiinteistöihin on rakennettu ja rakennetaan käytännössä sähkölämmityskohteiden kanssa identtiset sähkönsiirtoyhteydet. Sähköverkon rakentaminen maksaa, mutta vastaavasti sähköverkko ei kulu yhtään sen enempää, vaikka sitä kuormitettaisiin kapasiteetin rajoissa pidempiäkin aikoja. Jokainen sähkölämmityskohde maksaa varovaisenkin arvion mukaan selvästi yli 100 € vuodessa muille kuuluvia siirtomaksuja.