Sähkönkäyttötutkimus: Sähkölämmitys on hyvä ratkaisu

Mitattuun sähkön, kaukolämmön tai polttoaineen kulutukseen perustuva energiatodistus olisi myös rakennuksen omistajalle todenmukaisempi kuin kesällä voimaan tuleva teoreettinen laskentatapa. Käyttöön tuleva laskentamalli voi tuottaa todettuun verrattuna moninkertaisen kulutuksen ja antaa siten lukijalleen väärän kuvan talon kulutuksesta. Lisäksi nyt päätetyn kaltaiset energiatodistukset tulevat tilaajilleen paljon kalliimmiksi kuin mitattuun käyttöön perustuvat todistukset. Ympäristöministeriön tulisikin pikaisesti valmistella muutokset, jotka mahdollistavat todelliseen mittaustietoon perustuvan energiatodistuksen.

Tutkimuksen mukaan jo 1980-luvulta alkaen rakennetuissa sähkölämmitystaloissa kulutusluvut vastaavat suurin piirtein viimeistä edellisen, kiristettyjen rakentamisen energiatehokkuusvaatimusten mukaan rakennettuja taloja. Tutkimus ei anna suoraa vastausta siihen, miltä osin odotettua pienemmät kulutukset vanhoissa taloissa johtuvat esimerkiksi silloisia määräyksiä paremmasta rakentamisesta, puun käytöstä, ilmanvaihdosta tai elämäntavoista.

Kolme neljästä huonekohtaisen sähkölämmityksen käyttäjistä eli "suorista sähkölämmittäjistä" käyttää puuta lisälämmönlähteenä, usein merkittävässä määrin. Ilmalämpöpumppu on jo 40 prosentilla. "Suoran" sähkölämmityksen talouksista ilman uunia tai takkaa taikka lämpöpumppua on enää noin joka kymmenes.

Lämpöpumput voivat tuoda säästöjä

Erilaiset lämpöpumput tuovat omistajalleen parhaimmillaan merkittäviä energiansäästöjä. Elvari-tutkimushankkeessa parhaat ilmalämpöpumput tuottivat jopa noin 8 000 kilowattitunnin säästön vuodessa.

Lämpöpumppua hankkiessa tulee suunnitteluun ja varsinkin pumpun tai putkiston mitoitukseen kiinnittää erityistä huomiota. Tutkimuksen mukaan monissa tapauksissa lämpöpumppujen säästöt ovat nimittäin odotettua pienempiä. Syyt voivat liittyä lämpöpumpun hankinnan suunnitteluun taikka pumpun asennukseen, huoltoon tai säätöihin. Syy säästöjen menetyksiin voi olla mm. alimitoitus. Esimerkiksi maalämpö on omiaan keskimääräistä isompaan omakotitaloon. Suunnittelijan ja asentajan tulee olla ehdottomasti ammattitaitoisia.
 
Lämpöpumpun hankkijan tulee vaatia myyjältä tai asentajalta riittävä opastus laitteen käyttöön ja huoltoon. Vaikka opastus olisi jäänyt puutteelliseksi, lämpöpumpun säätöihin ja huoltoon kannattaa kiinnittää huomiota. Sähköyhtiöiden ja muun sähköalan yhteisesti rahoittamassa Elvari-hankkeessa on laadittu mm. ilmalämpöpumpun merkkiriippumattomat käyttö- ja huolto-ohjeet.

Lämpöpumpputaloudessa kannattaa sähkönkulutusta seurata kriittisesti ja tarkastella, toteutuvatko säästöt ennakoidun mukaisesti. Jos säästöt jäävät toteutumatta, pitää miettiä, miten asiaa voisi vielä korjata.

Sähkönkulutuksen seuranta on jo helpottunut tai vielä tämän vuoden kuluessa helpottumassa, kun sähkön tuntimittaus ja sähköyhtiöiden ekstranet-palvelut tuovat asiakkaille mahdollisuuden tarkastella kulutustaan tuntitasolla jo heti seuraavana päivänä. Oman verkkoyhtiön tai sähkönmyyjän palveluihin kannattaakin tutustua, olipa taloudessa lämpöpumppu tai ei.

Kotitalouksien vuoden 2011 sähkönkäyttöä koskeva tutkimus on julkaistu tänään. Edellinen tutkimus koski vuotta 2006 ja sitä edellinen vuotta 1993. Viiden vuoden aikana muutokset ovat olleet merkittäviä ja on tärkeää, että tutkimuksia tehdään säännöllisesti jatkossakin. Tutkimuksen on toteuttanut Adato Energia Oy ja sitä ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö, Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus ry ja Energiateollisuus ry.