Ympäristöministeriö myönsi yhden virheistään

Korjaamatta jäi edelleen yksi merkittävä virhe ja oleellinen puute lukuisista pienemmistä virheistä puhumattakaan. Vähintään yhtä suuria ellei oleellisesti suurempiakin vielä korjaamattomia asioita ovat sähkön energiamuodon kertoimen lukuarvovirhe ja puuttuva automaation hyödyntämisen mahdollistava sisältö. Automaation hyödyntämisestä on olemassa yhteiseurooppalainen standardikin SFS-EN 15232 ja siten sen mukaan otto olisi jo nyt ollut täysin mahdollista.

Milloin lukuarvovirhe korjataan ja mahdollistetaan automaation hyödyntäminen?

Lukuarvovirhe ja automaation hyödyntämismahdollisuuden puute rankaisee perusteettomasti erityisesti suoraa sähkölämmitystä. Kuluttaja päätyy täysin vääriin ja kustannustehottomiin valintoihin elämänsä suurimmassa uushankinnassa tai peruskorjausta suunnitellessaan?

Jos esitettyä virhettä ei korjata ja puutetta poisteta ennen energiatodistuslain voimaantuloa, laaditut energiatodistuksetkin ovat jo lähtökohtaisesti virheellisiä. Niillä ei toisin sanoen ole mitään arvoa, mutta maksavat kuluttajille suuren summan rahaa.

Mitä vaikutuksia kuluttajille?

Kaikki 1.7.2012 jälkeen tehdyt uudisrakennusten E-lukulaskelmat menevät uusiksi. Syntyvät turhat kustannukset tullevat kuluttajien maksettavaksi? Ihmiset ovat joutuneet tekemään virheellisten arvojen seurauksena myös täysin virheellisiä päätöksiä ja maksamaan siitä investointikustannuksina todella kalliisti.

Kun E-lukuvaatimus ei olekaan täyttynyt suoran sähkölämmityksen kohdalla, kuluttajat ovat pahimmassa tapauksessa joutuneet valitsemaan jonkin toisen lämmitysmuodon. Lämmitysmuodon jonka kustannustehokkuuskin osoittautuu nyt epätodelliseksi.

Näin syntyneet virheistä ja puutteista johtuneet suuretkin tarpeettomat investointikustannukset jäävät yksin kuluttajien maksettavaksi.

Mitä Sähkölämmitysfoorumi on asialle jo aiemmin tehnyt?

Sähkölämmitysfoorumi on vaatinut jo vuosi sitten lämpimän käyttöveden laskennassa havaitun virheen korjaamista mahdollisimman pikaisesti mm. siksi, että kuluttajille ei syntyisi turhia kustannuksia virheen seurauksena.

Vaatimuksessa myös osoitettiin täysin luotettavasti, että lämpimän käyttöveden kulutukseen käytettävä energiamäärä tulee olla korkeintaan 3 700 kWh/vuosi häviöt mukaan luettuina tai perustellusti tätä alhaisempikin, kannustamassa energiatehokkaaseen käyttöveden käyttöön.

Mikä sitten muuttui?

Muutetun asetuksen seurauksena maksimi lämpimän käyttöveden valmistukseen käytettävä energiamäärä on 4 200 kWh/vuosi asuntoa kohden. Laskennallinen maksimiarvo tulee vastaan yli 120 m2 asuinrakennuksissa, joten sitä pienemmissä kohteissa virhettä ei korjattu.

On suuresti ihmeteltävä, miksi ei vieläkään kulutusmäärää muutettu vastaamaan todellisuutta? Tällä viikolla ilmestyneen Adato Energia Oy:n tutkimus kertoo selkeästi, että lämpimän käyttöveden valmistukseen käytetään energiaa keskimäärin 3 600 kWh/vuosi. Tutkimustuloksiin perustuva kulutus pitää sisällään myös vuotuiset häviöt.

Ympäristöministeriön antamaan korjattuun arvoon tulee vielä erikseen laskennallisesti lisätä järjestelmän häviöt. 120 m2 pientalossa häviöiden laskennallisen lisäämisen seurauksena lopullinen lämpimän käyttöveden valmistukseen käytettävä energiamäärä on silloin n. 5 000 kWh/vuosi.

Virheeksi jää edelleen lähes 40 % laskettuna todellisesta kulutuksesta. Virheen korjaus alentaa aiemmin esillä olleen energiatodistuksen virheen suuruuden n. 250 % arvoon n. 180 %.

Sähkölämmitysfoorumi ry, hallitus