Vedenkäytössä 13 miljardin euron ja 53,4 TWh säästöpotentiaali
Jos energiamääräyksissä käytettäisiin veden kulutuksen ohjearvoina järkevää ja säästöön kannustavaa lukuarvoa, olisi mahdollista päästä vuositasolla 655 miljoonan euron ja 2,67 TWh säästöihin. Pitäisikö asialle tehdä jotain ja pikaisesti?
Kunigaskuluttaja-ohjelmassa (30.1.2014) tartuttiin erittäin merkittävään asiaan eli käyttöveden kulutukseen. Ohjelmassa esitettiin kaksi eri tapausta, joissa toisessa tapauksessa vedenkulutus oli 174 l/(hlö, vrk) ja toisen 83 l/(hlö, vrk).
Lämpimän käyttöveden kulutus kokonaisvedenkulutuksesta on n. 40 %. Energiatodistuslaskennassa vedenkulutukseksi on oletettu n. 150 l/(hlö, vrk). Lämmintä käyttövettä kuluisi siis jokaisen suomalaisen kohdalla 60 l/(hlö, vrk). Veden lämmittäminen lämpimäksi käyttövedeksi vie energiaa n. 60 kWh/m3. Tällöin yhden ihmisen vuorokaudessa lämpimään käyttöveteen kuluttama energia on 3,6 kWh.
Voimme aivan hyvin määritellä järkevän kulutuksen rajaksi 100 l/(hlö, vrk), mikä ohjelman perusteellakin on täysin realistista, vieläpä ilman mitään lisäkustannuksia tai yltiöpäistä säästämistä. Siitä seuraa, että yhden ihmisen lämpimän käyttöveden energiankulutus putoaisi 2,4 kWh:iin vuorokaudessa. Säästöä henkilöä kohden syntyisi 1,2 kWh/vrk.
Suomessa on n. 5,4 miljoonaa henkilöä ja vuorokausia vuodessa 365. Näistä lähtötiedoista seuraa, että nyt määräyksissä käytetyllä kulutusmäärällä (150 l/(hlö, vrk)) Suomessa käytettään 2,37 TWh/vuosi täysin turhaan energiaa verrattuna siihen, jos edellyttäisimmekin kulutusta 100 l/(hlö, vrk). Jos yhden kWh:n hinnaksi laskemme pyöreästi 0,1 €/kWh, saamme vuositason turhiksi kustannuksiksi 237 miljoonaa euroa. 20 vuodessa tämä tarkoittaisi 4,74 miljardin euron turhaa kulutusta.
Edellisen lisäksi tulee vielä huomioida, että vesi jätevesimaksuineen maksaa keskimäärin 4,18 €/m3. Kulutuksen laskeminen 150 litrasta 100 litraan henkilöä kohden säästäisi vuositasolla lähes 100 miljoonaa kuutiota vettä. Rahana se tekisi 418 miljoonaa euroa vuodessa ja 20 vuodessa 8,36 miljardia euroa.
Yhden kuution käyttöveden tuottaminen ja käsitteleminen vedenpuhdistuksineen kuluttaa energiaa arviolta n. 3 kWh/m3. Tästä ei valitettavasti ole saatavilla kovin tarkkoja kulutusarvoja. Tuollakin arvolla kuluttaisimme kuitenkin turhaa energiaa 0,3 TWh/vuosi.
Kaikesta edellisestä pääsemme seuraaviin lopputuloksiin:
1. Turhasta vedenkäytöstä aiheutuu määräyksissä käytettyjen turhan korkeiden suosituskulutuslukujen seurauksena 655 miljoonan euron turhat kustannukset vuodessa ja n. 13 miljardin euron kustannukset 20 vuodessa.
2. Turhasta vedenkäytöstä aiheutuu määräyksissä käytettyjen turhan korkeiden kulutuslukujen seurauksena 2,67 TWh turhaa energiankulutusta vuodessa ja 53,4 TWh turhaa kulutusta 20 vuodessa.
Kuinka paljon kunnat ja kaupungit voisivat säästää vedenkäsittelyyn liittyvistä investoinneista, on vielä laskelmien ulkopuolella. Luvuista voi kuitenkin päätellä, että nykyisen 100 000 asukkaan kunnassa asukaslukua voitaisiin kasvattaa 150 000 henkilöön tarvitsematta investoida senttiäkään lisää käyttöveden tuottamiseen ja kulutetun veden jälleenkäsittelyyn.