Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa – mitä voimme tehdä

Tehoreservijärjestelmä

Tehoreservilainsäädäntöä tulisi mielestämme kehittää niin, että mahdollistetaan sähkönkulutuksen jouston nykyistä joustavampi osallistuminen reserviin. Erityisesti uudisrakentamisessa, mutta soveltuvin osin myös korjaus- ja lisärakentamisessa, automaation osuus tulee kasvamaan nykyisestä tilanteesta jopa huomattavasti. Kulutusjousto-ominaisuus olisi hyvin ja kustannustehokkaasti sisällytettävissä näihin ratkaisuihin, tarjoten samalla entistä kokonaisvaltaisemmin kaikki energiatehokkuuteen ja energiansäästöön vaikuttavat tekijät samaan kokonaisuuteen. Samalla ratkaisut antaisivat lisävauhtia alan kehitys- ja innovaatiotoimintaan, mahdollistaen jopa ratkaisuja, jotka olisivat hyödynnettävissä vientitoimintana. Asiaa edesauttaisi siirtyminen energiamarkkinoilla enenevässä määrin spot-tuntihinnoitteluun. Lisäksi verkkomaksujen perinnässä tulisi siirtyä kustannusten jakamisessa käyttäjille aiheuttamisperiaatteen mukaiseen hinnoitteluun. Verkkomaksujen perinnän osalta hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekemää raporttia ”Jakeluyhtiöiden tariffirakenteiden kehitysmahdollisuudet, 4.5.2012”. Tehokaistamaksuun siirtyminen toisi kuluttajille myös selkeän porkkanan automaation lisäämiseen sekä aikaansaadun järjestelmän hyödyntämiseen.

Olisi mielestämme myös tärkeää, että tehovajeongelma huomioitaisiin rakennusten energiatehokkuutta sääteleviin lakeihin ja asetuksiin sekä niitä koskeviin laskentamalleihin. Sama koskee myös automaation huomioimista. Vaikka automaation tuottamasta hyödystä on olemassa runsaasti kiistatonta tietoa, tätä ei erityisesti pientaloissa voida käytännössä lainkaan hyödyntää. Mielestämme on niin, että ellei kyseisiä asioita ole millään tavoin huomioitavissa kaikkien eri tyyppisten rakennusten energiatehokkuuslaskelmissa (niiden uudistaminen on parhaillaan menossa), se johtaa vain pahentuvaan tilanteeseen kulutustehopiikkien osalta. On huomattavasti vaikeampaa perustella tavallisille kuluttajille ko. asioiden merkityksen huomioimista kohteiden ratkaisuissa, ellei lainsäädäntökään tunnista niitä. Tältä osin tulisikin siis toimia ripeästi.

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden välisen yhteyden vahvistaminen

Edellisessä kohdassa jo käsittelimme niitä vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka voisivat merkittävästikin mahdollistaa pienasiakkaidenkin osallistumista erilaisiin kysyntäjoustoratkaisuihin. Usein liian kapeakatseisesti tuijotetaan kuitenkin vain sähkölämmityskohteisiin. On syytä muistaa ne muutkin kohteet, joita hyödyntämällä valtakunnan tasolla voivat saada aikaan merkittäviäkin kulutusjoustomahdollisuuksia. Esimerkiksi kiukaat tai erilaiset sähköiset lisälämmitykset tai säädön toimimattomuus ja huollon laiminlyönnit muissa kuin sähkölämmitteisissä kohteissa aiheuttavat tehopiikkejä ja yleensä juuri suurimpien kulutushuippujen aikana. Tyypillistä on, että kun varsinainen ei suoraan sähköön perustuva päälämmitysjärjestelmä ei riitä lämmittämään tiloja, vaje korjataan erilaisilla irrallisilla sähkölämmitysratkaisuilla. Myös laajennusten ja lisärakentamisen yhteydessä tilat varustetaan helposti yksin termostaattiohjatulla sähkölämmityksellä ilman minkäänlaista vuorottelukytkentää esim. sähkökiukaan kanssa. Myös nykyisin päälämmitysmuotona yleistyneet lämpöpumppuratkaisut aiheuttavat tehopiikkejä, jotka ovat yksi merkittävä tekijä tehohuippujen kasvulle kokonaiskulutuksen kuitenkin pienentyessä. Järjestelmät ovat valtaosiltaan osatehomitoitettuja, josta seuraa automaattisesti voimakkaita kysyntäpiikkejä juuri kriittisimmillä hetkillä. Kustannussyistä näissä kohteissa lämpimän käyttöveden tuotossa ei myöskään käytetä varsinaisia lämminvesivaraajia ja kun sen tarve tulee kylmimpinä aikoina, lisää lämpimän käyttöveden tuotto entisestään kysyntähuipun suuruutta.

SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY